Joskus viime keväänä kävi huushollimme toiseksi karvaisin asukas ostamassa lihaa paikallisesta lihapuodista, mukaan osui ansiokas valikoima herkullisia paketteja - sekä tämä oudompi tuttavuus. Kenguru.
En ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi kengurun syömistä, vaikka kaikenlaisia ihmeellisiä eläimiä sitä näkee aika ajoin tarjoiltavan ruokaravintoloissa. No, liha oli lyöty tiskiin, joten käsiksi oli käytävä!
Yhdessä tuumin päätimme paistaa kengurufileet peruspihveiksi, jotta pääsemme maistelemaan kengulihaa omimmillaan. Voita, ripaus suolaa ja pippuria - nam! Liha kypsyi nopeasti ja muistutti jotakuinkin väriltään ja koostumukseltaan naudan sisäfilettä.
Seuraksi lautaselle ripeästi valmistunut fetasalaatti, ja viipale jyväpaahtista.
Maistui!
Olen muuten oppinut pihvinpaistamisen isältäni. Isänpäivä tuli ja meni, mutta sopii kai isällisiä neuvoa arvostaa muinakin vuodenpäivinä - kiitti iskä! Olemme sitä sorttia, joka paistaa pihvin ensin mediumiksi, sitten maustaa ja antaa sen hetken levähtää ennen tarjoilemista.
